Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tekstiilit ja sienet

 

On olemassa kolme korkeamman organismin kuningaskuntaa: eläimet, kasvit ja sienet. Ihminen syö näitä kaikkia, mutta pukee itsensä näistä vain kahteen. Ei kuitenkaan enää. Tiedemiehet ovat yrittämässä tehdä tekstiiliä sienistä. He kokeilevat myös sienien kasvattamista puuvillajätteessä, ja saada sienet tuottamaan kemikaaleja tekstiiliteollisuudelle.

Näyttämönä näille yrityksille on The Shirley Institut lähellä Manchesteria, joka instituutti perustettiin 1919 palvelemaan Britannian puuvillatutkimusta. Tutkijat ovat olleet pitkään kiinnostuneita homeesta, koska se tuottaa puuselluloosaa, kuten viskoosia ja puuvillaa, tuhoavia entsyymejä. Tämä kiinnostus johdatti heidät bioteknologiaan.

Ensimmäinen idea oli arvelu mahdollisuudesta muuntaa määrätyn sienen tuottama sokeri ja kuitumainen "myseliumi" kankaaksi. Filamenttien muoto on aivan erilainen kuin tavanomaisten kuitujen: ne ovat noin 1/5 puuvillakuitujen halkaisijasta ja kasvavat monihaaraisesti, ei yksittäisinä säkeinä. Mutta tutkijoita kiinnosti erikoisesti filamentin seinämä, joka sisältää kitiiniä, selluloosansukuista polymeriä, jota esiintyy myös äyriäisten kilvessä.

On turhaa olettaa näkevänsä ihmisillä kiriini päällystakkeja vielä (vaikka hummerilla sellainen jo onkin). Mutta kitiinistä tehdyllä tekstiilillä on kaksi sovellutusta. Eläin- ja ihmiskokeet ovat osoittaneet kitiinillä olevan (tässä tapauksessa uutettuna kalliimmalla· menetelmällä äyriäisistä) haavojen paranemista edistävä vaikutus. Ei tiedetä miksi, mutta kitiini näyttää toimivan ikään kuin synteettisenä ihana. Toiseksi kitiinillä on kyky sitoa määrättyjä metalliatomeja, esim. kuparin, joka tarkoittaa, että materiaalia voidaan käyttää myös mineraalien uuttamiseen.

Kitiinikangas on helposti valmistettavissa massavalmistuksena sienistä käyttäen traditionaalista käymisprosessia. Kuidut siirretään sitten paperiteollisuuden käyttämään "märkäkoneeseen", jossa vesi puristetaan pois, kunnes kuidut muotoutuvat eräänlaiseksi non-woven materiaaliksi. Tähän saakka sienet on kasvatettu pienissä 5 litran astioissa, jotka tuottavat 100 g kuivaa kuitua kahdessa päivässä. Kaupallinen tuotanto maksaisi kenties 1000 puntaa/tonni.

Kuivat kitiinifilamentit ovat osoittautuneet liian hauraiksi sinänsä ja niin niistä on tehty sekoitteita puuvillan ja viskoosin kanssa. Projektin arvellaan valmistuvan 18 kuukaudessa, jolloin sienistä tuotettu materiaali testataan haavojen parantamisessa sairaaloissa.

Sienien kasvattaminen puuvillalla keksittiin aivan vahingossa v. 1970 hongkongilaisella sieniviljelmällä. Viljelijät totesivat, että he voivat kasvattaa kiinalaisia sieniä nimenomaan Volvariella volvacea paljon paremmin puuvillajätteellä kuin riisin oljilla. Käytäntö on levinnyt muihinkin Kaakkois-Aasian maihin.

Britit syövät noin 75000 tonnia sieniä vuosittain, mutta melkein yksinomaan yhtä laatua, Agarius bisporus. The Shirley Institut toivoo tuovansa yllätyksettömään brittiläiseen makuun Volvariellan elämyksen. Se on yksi helpoimmin viljeltävistä sienistä.

Tiedemiehet suunnittelevat nyt kokeilua erilaisilla selluloosan jätteillä puuvillasta kotitalousjätteisiin ravintona sienilleen. Lähitulevaisuudessa he olettavat syövänsä ensimmäistä satoa ja toteavansa, että heidän pitäisi voida tuottaa 300-450 kg tuorepainoa sieniä jokaisesta tonnista jätettä. Professori John Peberdy Nottinghamin yliopistosta toivoo voivansa parantaa tätä suhdetta sienien geneettisellä käsittelyllä.

Yhdeksännentoista vuosisatansa toiselle puoliskolle tekstiiliteollisuus käytti materiaalinsa värjäykseen juurien, lehtien ja hyönteisten ekstrakteja. V. 1856 sattuman aikaansaama mauveiinin keksiminen aikaansai synteettisten värien teollisuuden, joka vähitellen korvasi luonnonvärit. Tämä voi nyt olla osittain tapahtumassa kääntäen. Sienet, kuten home, tuottavat myös värejä.

Sienipigmentit muistuttavat eräitten synteettisten värien rakenteita. Niinpä The Shirley Institut on alkamassa valmistaa värejä homeesta ja analysoida niitä toivossa löytää uusi värien alue tai halvempi tapa värien valmistukseen.

Samat sienet, kuten jotkin bakteerit, tuottavat toisiakin kemikaaleja, joita tekstiiliteollisuus voisi käyttää, esimerkiksi pinta-aktiivisia aineita. Niitä käytetään tekstiilien värjäyksessä, joka on säästävämpi menetelmä kuin liuosten käyttö. Bakteereilla tuotetut pinta-aktiiviset aineet ovat, toisin kuin synteettiset, biologisesti hajoavia.

 

©2017 koirarodut - suntuubi.com