Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Etelävenäjänkoira (south russian ovtcharka, etelävenäjänpaimenkoira)

Historia

Etelävenäjänpaimenkoiran alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut suojella vartioimaansa lammaslaumaa susia vastaan. Etelävenäjänpaimenkoira on kyllin voimakas tappaakseen suden. Puna-armeija on käyttänyt etelävenäjänpaimenkoiria myös eri laitoksien ja teollisuusalueiden vartiointiin. Puna-armeija käytti jalostukseen vain kaikkein aggressiivisimpia yksilöitä.

Vanhoja kuvia: 19151940-luku, 1960-luku, pentuja

 

Luonne ja ominaisuudet

Etelävenäjänpaimenkoira näyttää kiltiltä ja kömpelöltä karvaturrilta, mutta ulkonäkö pettää. Todellisuudessa etelävenäjänpaimenkoira on yksi aggressiivisimmista koiraroduista, sillä on räjähtävä tempperamentti ja se on liikkeissään yllättävän nopea. Etelävenäjänpaimenkoiralla on voimakas oman reviirin vartioimisvaisto ja se toimii itsenäisesti. Se suhtautuu luonnostaan epäluuloisesti ja aggressiivisesti vieraisiin, eikä tätä ominaisuutta pystytä koulutuksella poistamaan. Vartioidessaan sillä on taipumusta haukkua, mutta se voi myös tehdä arvaamattoman, äänettömän hyökkäyksen, eikä se epäröi purra mikäli tunkeilija ei piittaa sen varoituksista! 

Etelävenäjänpaimenkoiraa ei voi suositella lapsiperheeseen. Vaaratilanne voi syntyä jos oman perheen lasten ja kylässä olevien kaverien välille tulee pientäkin riitaa, jolloin etelävenäjänpaimenkoira voi suojella oman perheen lapsia ikävin seurauksin. Etelävenäjänpaimenkoira täytyykin sulkea esim. häkkiin lasten kavereiden vierailun aikana. Kannattaa myös miettiä jos vanhemmat ovat töissä ja lapsi tuo koulun jälkeen kavereita kylään. Koiran tulisikin olla esim. pihalla lukitussa häkissä kun aikuisia ei ole kotona. Tietenkin jos on valmis tällaisiin erikoisjärjestelyihin, voi etelävenäjänpaimenkoiran ottaa lapsiperheeseen, mutta paljon helpompiakin rotuja lapsiperheisiin olisi olemassa :) .

Etelävenäjänpaimenkoira ei sovellu ns. koirapuistokoiraksi, koska se ei yleensä tule aikuisena toimeen vieraiden koirien kanssa. Omankin perheen muita koiria kohtaan etelävenäjänpaimenkoira on dominoiva ja tappelee tarvittaessa johtajan paikasta.

Etelävenäjänpaimenkoira sopii vain maalle (rauhalliseen ympäristöön), missään tapauksessa rotu ei sovellu kerrostaloon, rivitaloon, eikä edes taajama-alueella omakotitaloon. Etelävenäjänpaimenkoira vaatii ehdottomasti ison, aidatun pihan (se ei ole sisäkoira, eikä sitä missään nimessä saa pitää vapaana!). Etelävenäjänpaimenkoiralla on säänkestävä turkki ja se voi elää pihalla vuoden ympäri.

Etelävenäjänpamenkoira soveltuu ehdottomasti vain itsevarmalle ja jämäkälle ihmiselle. Etelävenäjänpaimenkoira on luonteeltaan dominoiva ja jos omistaja on luonteeltaan epävarma/arka/epäjohdonmukainen, etelävenäjänpaimenkoira ottaa herkästi vallan perheessä. Etelävenäjänpaimenkoiran kasvattaminen yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi on vaikeaa, eikä rotu sovellu ensimmäiseksi koiraksi. Etelävenäjänpaimenkoiralla ei ole miellyttämisenhalua, ja sen motivointi koulutukseen voi olla vaikeaa, eikä se koulutettunakaan tottele luotettavasti.

Etelävenäjänpaimenkoiran omistajalla on suuri vastuu, eikä tällaista koiraa saa ikinä ulkoiluttaa vapaana yleisellä paikalla. Loimaalla kaksi julkisella paikalla vapaana ollutta etelävenäjänpaimenkoiraa makoilivat rauhallisena paikoillaan mutta hyökkäsivätkin yllättäen 10 metrin päästä ohikulkeneen miehen kimppuun (mies ei millään tavalla provosoinut koiria) ja purivat miestä käsiin ja nivusiin. Mies joutui sairaalaan ja hänen hengenvaaralliset vammansa vaativat lukuisia leikkauksia. Etelävenäjänpaimenkoirien omistaja joutui maksamaan uhrille korvauksia 25 000 euroa + oikeudenkäyntikulut (n. 4000 euroa) ja sakkoja (500 euroa). (Turun sanomat)

Valitettavan usein ihmiset ottavat etelävenäjänpaimenkoiran väärin ennakko-odotuksin ja koira joudutaan lopettamaan parin vuoden ikäisenä hallitsemattoman aggressiivisuuden tai arvaamattomuuden vuoksi.

Rodulla on maine alkukantaisena, terveenä rotuna, mutta harvoin etelävenäjänpaimenkoira elää yli 10-vuotiaaksi.

 

Viralliset nivelten tutkimukset vuosina 2000-2012:

Lonkkavika: 64 %:lla (44 tutkittua)

Keskivaikeita D-lonkkavikoja 32 %:lla, erittäin huonoja E-lonkkavikoja 0 %:lla.

Kyynärniveldysplasia: 7 %:lla (41 tutkittua)

 

Todellisuudessa nivelongelmia on rodulla enemmän, virallisia tutkimuksia vain ei tehdä paljon, epävirallisesti tutkituillakin koirilla on löytynyt pahojakin nivelongelmia.

Vuosina 2009-211 rekisteröitiin 6 etelävenäjänpaimenkoirapentuetta, joista vain 1 pentueessa molemmilla vanhemmilla oli terveet lonkat ja kyynärnivelet. Muissa pentueissa vanhemmilla ei ollut minkäänlaisia terveystuloksia. 

Lisäksi rodulla esiintyy epilepsiaa, allergioita, syöpää ja sydänsairauksia.

Etelävenäjänpaimenkoiran säkäkorkeus on yleensä noin 70-75 cm ja se painaa noin 45 kg. Rotumääritelmä asettaa säkäkorkeudelle ainoastaan alarajan, joka on nartuilla 62 cm ja uroksilla 65 cm.

Etelävenäjänpaimenkoiran turkki vaatii viikottaista kampaamista, mikäli haluaa pitää turkin pitkänä. Ulkokoiraa ei tarvitse pestä mutta jos koiran joutuu jostain syystä ottamaan sisälle kuraisena, on toki omistajan kannalta järkevintä pestä koira ensin.

Pennun hinta: 1000 euroa

 

Lisätietoa rodusta

Rotuyhdistys

Rotufoorumi

Myrskyn edellä-blogi kertoo etelävenäjänpaimenkoira Myrskyn tarinan

Rotumääritelmä


©2017 Koirarodut - suntuubi.com